Sanat

Sana. Ei Sana vaan sana. Sanat. Erityisesti suomenkieliset sanat.

Sanoista on tullut minulle tärkeitä. Mielestäni mahdollisimman sopivien ja mahdollisimman hyvin tilannetta tai ajatuksia kuvaavien sanojen käyttämisestä on tullut itselle tärkeää. Haluaisin ilmaista itseäni ja ajatuksiani täsmällisesti. Aina se ei luonnollisestikaan onnistu mutta esimerkiksi keskustellessa pyrin välttämään sanaa tavallaan. ”Se on tavallaan semmoinen…” En halua kertoa asiaani ”tavallaan” vaan haluan kertoa sen täsmällisesti. Haluan sanoa sen mitä haluan sanoa. Samoin kirjoittaessani tekstejä pyrin välttämään sulkeiden käyttöä. Ei mielestäni ole hyvä jos ei kykene kirjoittamaan täsmällisesti, vaan joutuu selventämään sanojaan sulkeiden sisältämillä sanoilla. Sulkeet ovat kirjoitetun tekstin vastine puhutulle sanalle tavallaan.

Miksi koen tarvetta puheessa käyttää mahdollisimman täsmällisiä sanoja, en osaa sanoa. Keittiöpsykologit ovat tervetulleita esittämään omia teorioitaan tai ajatuksiaan tästä, sillä itsekin nautin tuossa keittiössä kokkailusta. Kaikkea siellä kokkailtua ei tarvitse syödä eikä liioin välittää hävikistä ja uusia yhdistelmiä voi aina kokeilla. Tuohon keittiöön mahtuu myös aina enemmän kuin yksi kokki puukauhan varteen. Olet halutessasi tervetullut kanssani joskus tuohon keittiöön.

 

Kirjaimet tietyssä järjestyksessä muodostavat yhdessä sanan – merkityksen. Tuota merkitystä voidaan lisätä, vähentää ja vaihtaa. Sen tekevät sanan käyttäjät esimerkiksi poliittisessa tarkoituksessa. Sanat vaihtavat merkitystään ja arvolataustaan. Tiettyjä sanoja kielletään, toisia sanoja yritetään omia. Sanoille annetaan ja niille muodostuu uusia merkityksiä. Sanat elävät.

Sanoilla saadaan aikaiseksi tarinoita ja joskus itse sanan syntymisestä on tarina kerrottavana. Sanat kiertävät, taipuvat ja muuttuvat. Emme ole enää tietoisia kaikista muutoksista mutta koska kieli muodostuu sanoista ja koska sanat ovat muuttuvia, siksi kielikin on muuttuva. On mielestäni tärkeää, että käytämme omaa kieltämme monipuolisesti, jotta kieli säilyy elinvoimaisena ja että sillä on mahdollisuus kehittyä. Kielen muuttuminen ja kehittyminen on edellytys sen säilymiselle. Ainoastaan käytetty kieli voi olla elossa. Käytöstä jää aina jälkiä – muutoksia.

Kolmesataa vuotta sitten jossain nykyisen itäisen Suomen alueella puhuttua kieltä olisi minun ehkä nyt vaikea ymmärtää ja tästä kolmensadan vuoden päästä elävillä ihmisillä saattaa puolestaan olla haasteensa helposti ymmärtää minua. Tämä siis jos suomenkieltä puhuvia silloin vielä on, sillä myös kielen kuoleminen on luonnollista. Väliaikaista kaikki on vaan.

Tämä mahdollisuus kielen katoamiseen ei silti vähennä nykyisen suomenkielen ja sen sanojen merkitystä minulle tässä ja nyt. Tämä on äidinkieleni ja määrittelen kaiken pääasiassa tämän kielen sanojen mukaan. Tarkoitan tällä ajatusta, jonka Ludwig Wittgenstein lausui. Se kuuluu vapaasti suomennettuna näin: Kieleni rajat ovat maailmani rajat.

Mitä tarkemmin pystyn asioita nimeämään ja kuvaamaan, sitä paremmin siis pystyn hahmottamaan, hallitsemaan ja ymmärtämään maailmaa ja elämää. On mielestäni eri asia nähdä vain puita kuin on nähdä rauduskoivuja, katajia, leppiä jne. Voisi jopa sanoa, että voin ymmärtää asioita syvällisemmin vain jos minulla on niille sanoja. Minulle keskustelun seuraaminen tai artikkelin lukeminen stratigrafiasta saattaisi käydä raskaaksi. Sieltä löytyisi varmasti minulle paljon kirjaimia peräkkäin ilman merkitystä. Sieltä takuulla löytyy yksi nykyisen maailmani rajoista.

 

Sanoilla myös hallitaan. Valtaa käyttää se, jonka sanoja kuunnellaan. Monet merkittävistä hallitsijoista tai vaikuttajista ovat olleet hyviä puhujia. He ovat olleet hyviä käyttämään sanoja ja heillä on ollut kyky tai kykeneviä ihmisiä ympärillä valitsemaan sopivia sanoja sekä käyttämään niitä tehokkaasti. Nykyisinkin esimerkiksi politiikassa on tärkeää valtaa saadakseen pystyä kertomaan niitä asioita, joita halutaan kuulla sellaisella tavalla ja sellaisilla sanoilla, joilla ne halutaan kuulla. Valtaa myös säilytetään siten, että sanoilla kierretään se mitä ei haluta sanoa. Sanoilla hallitaan. Ja jos sinä et oikein hallitse sanoja, niin joku hallitsee puolestasi. Siksi uskon, että on meistä jokaisen hyvä osata sanoja ja niiden käyttöä. On hyvä ymmärtää sanojen merkityksiä. On hyvä osata kieltä tai kieliä enkä tarkoita kielioppia.

 

Sanojen käyttämiseen liittyy usein kirjoittaminen ja kirjoittamiseen lukeminen. Muistan sen hetken kun omat lukemisen valmiudet olivat kasassa ja ensimmäisen kerran ymmärsin miten luetaan. Olin varmaankin seitsemän ja kävelin äitini ja veljeni kanssa Turussa Auransillan yli aurinkoisena päivänä. Aurinkoisiahan kaikki ne lapsuuden päivät muistoissa ovat. Katsoin kävellessä yhtä vastarannalla olevista isoista kivitaloista ja sen katolla komeilevia isoja vihreitä kirjaimia. VERITAS. Mainitsin varmasti tästä äidillekin: ”Tuolla katolla lukee VERITAS.” Luulen, että muistan sen hetken oikein ja sen takia, että siinä hetkessä halusin muistaa tapahtuman myös myöhemmin. Halusin muistaa tuon merkittävän hetken ja kun siihen hetkeen liittyi vielä tunne, niin sen hetken muistaminen on helpompaa.

Tunteita tosin on vaikea kuvata sanoilla täsmällisesti. On hankalaa kuvailla tarkasti niitä tunteita, joita on vaikka hyvin läheistä ihmistä kohtaan. Kuvailla tarkasti, täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Ei se oikein onnistu, koska sanat ja tunteet sijaitsevat aivojen eri osissa. Evoluutiossa tunteet olivat ensin, sanat tulivat myöhemmin.

 

Sanoista saa tarinoita ja tarinat ovat niitä, joista me ihmiset luontaisesti pidämme. Yksi syy siihen, että pidän paljon suomenkielisestä musiikista on se, että usein laulun sanat pitävät sisällään tarinan. Ihailen taitavan sanoittajan kykyä kuljettaa tarinaa vähillä sanoilla. Omia taitoja tuollaisessa olisi mukava joskus kokeilla.

Monasti löydän kappaleista tai kirjoitetusta tekstistä sanaparin tai lauseen, josta erityisesti pidän. Joskus sellaisen löytäminen aiheuttaa mielihyvää tai aktivoi omia ajatuksia ja luo siten uusia tarinan alkuja omassa mielessä. Taitavan tekemistä on aina miellyttävää seurata, on asia, muoto tai laji mikä tahansa. Taitava valokuvaaja esimerkiksi osaa vangita hetken – kuvallaan kiteyttää. Usein hyvä kuva sisältää symboliikkaa, tunnetta ja merkitystä.

Sanotaankin, että yksi kuva vastaa tuhatta sanaa. Näin kai on mutta vain jos sinulla itselläsi on olemassa ne tuhat sanaa siitä kuvasta.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s